Kevyesti keskellä päivää

Ettei nyt pääsisi syntymään valtavaa sosiaalipornon ylikuormaa tai sellaista mielikuvaa että täällä lyödään ruosteisia nauloja kämmenestä lävitse ja toivotaan parasta, on välipalan aika. Ja on jännää huomata että heti kun lopettaa hetkeksi tuollaisen jatkuvan kommunaalisella pulssilla elämisen, tulee kauhea tarve todistaa olevansa olemassa. Ettette nyt vaan unohda.

Siksi tai siitä huolimatta, Sliippareita. Koska Sleepy Sleepers nyt vain urpoilun maksimaalinen ylistys ja sillä tavalla rujoa että se on välillä jo kaunista. Ja siellä on Tiina Tiikeri.

Ensin nämä oikeat musiikkivideot herkältä 80-luvulta. Hevi tappaa. Tästä on myös Hittimittarilavaste-versio jossa on paremmat äänet.

Kyseessä lienee kuitenkin Iltatähti-ohjelma, sama josta löytyy myös Nein Nein Nein -tallenne. Klassikko viehättävän vaivaannuttavilla lyriikoilla. Osaako joku asiasta enemmän tietävä kertoa laulaako tässä mystinen Helminen? Minä en nimittäin tiedä:

Insinööri ei kuulu suosikkikappaleisiin, mutta ainakin siinä kiva finglish-kertosäe:

Ja sitten keikkataltiointeihin. Vem för oväsen I bastun?

Kaljaa kioskeihin. Paljon edustavia otoksia yleisöstä.

Ja loppuun vielä Sakari Kuosmanen coveroimassa Dingoa.

Ja vielä lopumpaan, jos joku vielä kestää, runsaasti videoita In The Rio -albumin englanninkielisistä kappaleista. Videot ovat… No tuota, ei ole itku kaukana.

Sleepy Sleepers In Rio.

Edit: Ja ettei totuus unohdu, Tiina Tiikerin haastattelu Entisten Nuorten Sävellahjassa.

This entry was posted in Ihmelapsen viimeiset hetket and tagged , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Kevyesti keskellä päivää

  1. -rh says:

    Mun mielestä bändin kulta-aika oli jossain 1970-luvun lopulla.
    1980-luvulla näin jonkun paskan keikan, Rauhalahdenhotellissa.
    Jengi tuli lavalta. ja kun ne joutui kävelemään siitä pöytien ohi, kysyin Sakulta, onko encoree?
    Se oli jotenkin varmasti se: “Ei varmasti”.

  2. Tomi says:

    Itse näin Sleepy Sleepersin ensimmäisen ja samalla viimeisen kerran vasta 90-luvulla ja olihan se aika karua.

    Ensimmäiset musikaaliset muistikuvat lapsuudesta ovat Mopott Show -albumilta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.