Kesän paras

Jos joku tulee kertomaan minulle että tytöt eivät osaa tehdä poppia (tai, luoja paratkoon, rokkia), niin minulla olisi tässä tällainen kappale joka on mm. kesän paras kappale.

Lykkäsin PMMP:n uusimman levyn ostamista tolkuttoman pitkään kun aiempia olin kuunnellut pientä syyllisyydentuntoa potien, ja uusin oli jotenkin niin masentavan kuuloinen että sitä voi kuunnella jälkikasvun kanssa. Tiedättehän, kattokaas, kun 2000-luvun tyttöpoppi ei ole sillä tavalla katu-uskottavaa. Vaan onhan se, paitsi ihan riittävän uskottavaa, myös erinomaisen toimivaa. Ja jos nyt funtsin vaikkapa viimeisen vuoden aikana omaan tietoisuuteen (mikä saattaa poiketa yleisestä tietoisuudesta, kun en sillä tavalla ole ihan sormi pulssilla koko ajan) tulleita yhtyeitä ja uusia levyjä, niin uskallan väittää että melkein puolet niistä ovat jollain tavalla vahvojen naisartistien tekemiä. PMMP, Irina ja Vilkkumaa (kyllä, veneeni teki tämänkin kohdalla eskimokäännöksen) etupäässä. Jätkät hei. Vastaiskun paikka. Toi Vesalan tyttö on tällä hetkellä Suomen kuumin sanoittaja, enkä nyt tarkoita vain pressikuvia.

Kirjoitain jossain vaiheessa joskus aiheesta laajemmin, mutta justiinsa nyt en kyllä valota suhdettani yhtyeeseen jonka uuden levyn toiseksi paras kappale on Pariterapiaa.

This entry was posted in Ihmelapsen viimeiset hetket and tagged , , . Bookmark the permalink.

3 Responses to Kesän paras

  1. Marjut says:

    Ja kyllähän tuo uusin masentavalta kuulostaakin, mutta oikeastaan vielä masentavaa enemmän jollakin tapaa pelottavalta ja uhkaavalta, etenkin tuo Pariterapiaa – joka menee kyllä minun kirjoissani PMMP:n biisien kärkeen. Mullakin on ottanut aikansa että olen pystynyt kuuntelemaan tätä levyä just siksi, että ensireaktio oli niin voimakkaan alavireinen.

    Samaan aikaan jonkun PJ Harveyn tuskan ja angstin kuuntelu ei sitten ole yhtään hankalaa. Öh.

  2. Olorin says:

    Veli Merten puhuu nyt asiaa. Itsehän olen jo pitkään tiedostanut PMMP:n mahtavuuden, mutta ei myöhäisherännäisiä kuitenkaan aleta syrjimään. ;)

    Oma kärkikaksikkoni kyseiseltä levyltä on Lautturi ja Merimiehen vaimo.

    Pariterapiaa oli varsin pysähdyttävää kuunneltavaa oman eroahdistuksen keskellä.

  3. -rh says:

    – vilkkumaalle olin melkein laittaa postia, sitä helvetin jyräämisestä livenä, vaikka levyillä on mitä nyansseja. Hänhän osaa esim. soittaa akustista kitaraa, ja herkkiäkin biisejä löytyy. voi-voi.
    – sitten taas joku Rasmus tekee tällaista – siinä valitettavasti lahjakuutta ilmeni vain valosuunnittelijalla, joka kykeni luomaan nuotiolta näyttäneen ympäristön unblugged-pätkälle.
    -Niin, myös Nick Cave & pahat pierut kykeni Roskildessa melkein pilaamaan keikkansa jyräämisellä. Murders ballards -levyn biisejä sinne hukku mukana.
    – von Hertzeneitä en mee enää kattoo vaikka maksettas.

    Täältä tähän.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.