Kesä, kärpäset ja julkinen liikenne

HKL, omaa sukuaan Helsingin Kaupungin Liikennelaitos, vaihtoi tänään kesäaikataulut käyttöön. Muutenkin tuli kesä. Seuraavan parin kuukauden ajan, mutta erityisesti tänään, ei ole herkkua olla metromatkustaja.

Mellunmäen linja ajaa vain Itäkeskukseen asti ja sinnekin varsin harvoin. Junaa saa odotella pidempään ja päättärin lähellä asumisen ainoasta edusta, varmasta istumapaikasta, joutuu luopumaan jo neljän pysäkin jälkeen. Varsinainen riemu kuitenkin repeää Itiksessä – näin kesäkuun alussa lomakausi ei ole vielä alkanut ja Vuosaaresta tulevaan junaan syötetään natiivien lisäksi myös mellujengi. Tuloksena on riehakas karjavaunutunnelma ja suorastaan kosmopoliittinen änkeämiskilpailu, jossa liian suuri määrä lihaa yritetään änkeä aivan liian pieneen metrovaunuun.

On melko hapokas tunnelma, näin hellepäivinä, kun siinä lihan syvyydessä sitten tekee koko matkan Ruoholahteen. Vaikea koittaa diskreetisti pyyhkäistä hikikarpaloa otsalta kun ei pysty liikuttamaan käsiään. Ja kuin kirsikkana kakussa, Ruoholahden rullaportaista toinen ylöspäin viettävä tuntuu olevan pysyvästi lakossa. Jotain pientä lohtua siihenkin jonotukseen saa, kun viimein rullaattorista voi katsella kärsimättömämpiä jotka naama punaisena taapertavat ylös viereistä kaistaa. Jotain siltaakin korjaavat matkalla, mutta siitä ei kehtaa sanoa pahaa, koska sillat nyt on sellaisia. Kulutustavaraa.

Sitä vain sopii toivoa että arvon liikennelaitos korjaa kesäksi pois joukkoliikenteen helppoutta ja stressittömyyttä korostavat mainoksensa. Muuten alkaa harmistuttamaan siinä määrin että muutun kesän ajaksi yksityisautoilijaksi.

This entry was posted in Ihmelapsen viimeiset hetket. Bookmark the permalink.

5 Responses to Kesä, kärpäset ja julkinen liikenne

  1. JP says:

    HKL:n toiminnan perusta on kautta aikojen ollut liikuttaminen, jota muualla kutsuttaisiin juoksuttamiseksi. Maksusta vieläpä.

  2. Itse ajattelin että ehkä liikennelaitos on perustettu jatkosodassa saatujen ruumiskuljetusten osaamiskokemuksen varaan.

  3. Janne says:

    Höpö höpö. Liikennelaitos on kansanterveyden asialla. Ne joilla on varaa omaan autoon, on varaa myös kuntosalifitnesslifestyle-jäsenkorttiin. Niille jotka kulkevat julkisilla, järjestää HKL liikuntaa.

    Aamu alkaa ripeällä aamusprintillä pysäkille, koska muuten myöhästyy välineestä ja aamujolkotus muuttuu aamupuolimaratoniksi. Välineessä sitten kehitetään tasapainoa ja vartalon syviä lihaksia käytävällä seistessä bussin kaahatessa betoniporsaita väistellen tietyömaan montusta toiseen.
    Jos työmatkaan kuuluu välineen vaihtoja, toistuu sprinttiosuudet, ja matka muuttuu sangen tehokkaaksi intervalliharjoitteluksi. Ja jos väline on metro tai juna, kuuluu näihin osuuksiin luonnollisestikin esteosuudet rappusten tms. muodossa. Ja nehän vasta kelpo kuntouttajia ovatkin, ellei satu kompastumaan, jonka jälkeen sitä kuntoutusta vasta tarvitseekin.
    Kun kohdepysäkki on saavutettu, tulee palautteluosuus sorvin ääreen tallustellessa ja samalla toivoessa ettei dödö ole pettänyt. Ja onhan se, yleensä, sekä itsellä että muilla, jolloin avokonttorin odööri muistuttelee lämpimästi aamubussin tunnelmista pitkin päivää.
    Pari euroa päivässä on halpa hinta moisesta. Toisaalta, jos sattuu olemaan fillari, saa treenin halutessaan aikaiseksi karvan verran pienemmällä vitutuksella. Tätä tilannetta toki yritetään Helsingin ja Espoon toimesta toki korjata järjestämällä mahdollisimman mielikuvituksellisia tietöitä, jotka eivät välttämättä häiritse Volvo- ja Audikuskeja kovinkaan pahasti, mutta Helkamamiestä sitäkin enemmän. :)

  4. Vahvaa todistusta, veli. Oikeastaan, mun metromatkani kuulostaa taas ihan siedettävältä.

  5. Pingback: s1t.net » Herätkää, HKL-ihmiset

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.