Monthly Archives: Elokuu 2006

Kun ei mitään synny, on pakko lainata

Nyt on aamu ja vapaana taivas. Pidän pystyssä lavastetta ja se kaatuu maahan, kaatuu naamallensa. Pomon poika on kytännyt kauan sitä touhua kopistansa, ja se ryntää siihen, potkii mustelmille. Ei oo mikään helppo homma tehdä töitä mielipuolen kanssa. Ei oo … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Tahdon olla sun pavlovin koira

Huomaan, että minusta on taas puolessatoista viikossa tullut vain ärsykkeisiin reagoiva, paidalle kuolaava suorittaja. Herään toimintaan kun puhelin soi tai sähköposti laulaa; muutoin on marmorikuulat hukassa ja olo epätietoinen. Työnhallinnasta ei ole tietoakaan. Jotain pitäisi kait kauheasti tehdä ja kiireellä, … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 1 Comment

Loppuuko se rymistely, täällä yritetään nukkua

Arvoituksellinen kuva-arvoitus, perinteitä kunnioittaen. Edellisestä arvoituksesta onkin jo aika tarkalleen kuusi vuotta. Nyt on tosin ollut vähän löyhempää tuon tiedottamisen kanssa.

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 19 Comments

Ei sinne!

Ikävöin yötä nuotiolla kun kimaltaa upea kuu, sumu peittelee metsän muumioita ja kuolleiden katseita. Ikävöin tulvan nousemista, ikävöin autiota taloa tulvarannikolla, sen märkivää tuoksua. Ikävöin puron ääniä ja hämärää kosteutta. Kiduksiaan raottaa kylmä kala ja tuijottaa minua. Ikävöin valon pilkahdusta … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Stack overflow

Tiedän että aihevalikoima on menneen viikon aikana ollut vähän rajattu. Voin vakuuttaa, niin on myös ajatustoiminnan laajuus ja aihepiirit. Asunto on katsastettu toistamiseen; muutama huomioinarvoinen seikka on löytynyt, mutta ei mitään kriittistä. Pankki on aulis, lähestulkoon innokas. Kaikki odottaa nyt … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 5 Comments

Pimeä tie, mukavaa matkaa

Me ei saatu sitä asuntolainaa, kun ei onnistuttu säästämään sitä minimimäärää sittenkään. Osa asuntosäästöistä hupeni kuin itsestään Pidä silmät kiinni, kun kaasu pohjassa lähdetään. Takapenkillä lapset nukkuu, ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdet nää. Meidät mutkaan viimeiseen vie, jäädä saat … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 4 Comments

50-luvun paritalot

Tämä asuntohomma ei jätä minua rauhaan. Viime yönä valvoin pitkälle järkevän nukahtamisajan tuolle puolelle ja yritin poistaa mielikuvaa pohjakerroksen askarteluhuoneesta, jossa oli juuri sitä varten tehty, seinän levyinen kirjahylly. Kuvittelin huoneeseen vanhan sohvan – se joka nyt on olohuoneessa – … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 4 Comments

Kelamankka

Vastustan meemirihmastojen luomista, haastamista ja haasteiden vastaanottamista. Musiikkimeemejä vastaan minulla ei sitä vastoin ole mitään. 1. Yksi levy, joka muutti elämääsi: Kauko Röyhkä: Jumalan lahja. Tai oikeammin, Tyttöjen Ystävä-levyn Kevät teki sen vähän aikaisemmin, mutta Jumalan lahja oli ensimmäinen varsinainen … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 3 Comments

Hetki täynnä uhmaa

Nyt minulla on vihdoin, jollain fiksulla medialla, kaikki Kauko Röyhkän pitkäsoitot. Suurin osa muistakin; muutama sinkkukappale tai joku muu sekalainen ralli saattaa puuttua, mutta etupäässä levyhyllyäni voi nyt pitää sivistyneen miehen kokoelmana. Viimeinenkin levy siirtyi kasettiajasta nykyaikaan. Sanat tuskin voivat … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Hetken laulu

Olen täysin valmis, aseeton ja altis. Menen valtatieltä penkkaa pitkin rantaan. Alas sillan alle, päällä autot kulkee. Mä en itse kulje ennenkuin nään hänet. Ei mull’ oo tietoo, ei niin minkäänlaista. Olen liian laiska, pelkkä tyhjänpuhuja. Faarao – mä seuraan … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment