Monthly Archives: Heinäkuu 2006

Raveissa

Mikä minua viettää käsken leipiä tehdä muoviin tungen lapset autoon ajan vastailematta radalle perhe istuu jossain Kosketan radan pintaa palaan kertoimiin Asetan summan Parasta on kun paljon ravisakkia kertyy yhteen Riitaa jos tulee tulee tuulen suunnasta Lähtö ammutaan lainaan kiikareita … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Aina nälkä ja koko ajan jano

Kotona lomailu osaa kyllä olla stressaavaa. Työaikana, kun on kotona vain aikaisin aamulla ja iltoina, on rajoitettu aika sekoittaa paikkoja. Siivoamistakin on vähemmän. Toisin on lomalla, kaikki tuntuu olevan hujan hajan, ympäri ja ämpäri. Jatkuvasti on sellainen olo että pitäisi … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Kulinaristinen välihuomio

Kiitoradalla olin langeta suutelemaan asvalttia. Toisaalta siksi, etten muista koskaan pelänneeni lentokoneessa yhtä paljoa – mikä on varmaan selitettävissä laskeutumista edeltäneillä ilmakuopilla, halpalentoyhtiön koneella, henkisellä etukäteisvarautumisella ja sillä etten matkustanut yksin – ja toisaalta siksi että odotan vihdoinkin saavani ihmisten … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Skandivammainen lomablogi

Kuvittelin, etta lomalla ei tulisi istuttua koneen aaressa. Vaarin kuvittelin; verkkoyhteiskunnan hapatus on loytanyt tiensa myos mustan meren lomarannoille. Ei minulla ole mitaan ongelmaa, mina vain tykkaan tarkastaa sahkopostit ja kirjoittaa tuubaa blogiin. Huoh. Hotelli on varsinainen lomakeidas, mutta siisti … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 3 Comments

Pyörivät sähkökoneet

Kyllä on moderni teknologia hienoa; tulee jo etukäteen edellisiltana tekstiviesti että lento on myöhässä ja aamuyöstä voi tarkistaa ettei arvioidun tunnin vaan yli kolme. Voi olla henkisesti valmistautunut pettymyksiin jo kentälle saapuessaan. Ehkä ne eivät enää silloin tunnu pettymyksiltä vaan … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Ennen lähtöä

Hetki rauhallista rantamaisemaa katosi yhtä nopeasti kuin tulikin; iltakymmenen jälkeen kotona, häpeällisen pikaisesti kyhätty artikkeli ensi kuun lehteen, kohta vähän unta ja huomenna kauhea hulabaloo pakkaamisen, matka- ja muiden järjestelyiden kanssa. Sitten keskiviikkoaamuna ennen kukonlaulua lentokentälle. Toivon syvästi seuraavan viikon … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 1 Comment

Noste

“Matkustaa, ja olla joku hetken verran. Matkustaa, ja nähdä nämä rannat, kerran juhlistaa yö, se hetki, sekunti, ja maailman ääriin, maailman ääriin matkustaa, ja olla joku toinen, vieras itselle ja muille. Joku toinen vieras matkusti pois, se jätti kotinsa, se … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 6 Comments

The love of Richard Nixon

Toinen aamu salilla, kiireisempi. En meinannut aluksi mennä, koetin selitellä että on kiire töihin ja kauheasti hommia, mutta oikeasti taisi vain laiskottaa. Ja hävettää, mennä vauvanihrakeholla maratoonareiden näköisten joukkoon. Menin kuitenkin. Jos kysytään, niin vaimo pakotti. Kun tein jalkakyykkyjä (tai … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 2 Comments

Jokapaikan mies

Tiistaina tein valtavan, lähes eeppisiin mittasuhteisiin paisuvan elämänmuutoksen. Hain kuntosalikortin ja ohjelman. Eilen kävin salilla, räpläsin laitteita, nostin rautaa, ihmettelin kuntopyöriä joiden tangolle oli nostettu litteä näyttö. MTV3:n aamun Lauri Karhuvaara ei ehkä ole ensimmäinen ihminen jonka haluan nähdä hikoillessani … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 2 Comments

Känniblogista, hyvää iltaa

Huomenna on työaamu. Tämä ei voi olla hyvä juttu. Mutta… Forza azzuro! Italia! Nimeän Canavaron Baresin manttelinperijäksi. Siinä vaiheessa kun pöydässä on vedonlyöntirahat voittajasta ja käyn ostamassa niillä tarjottimellisen pahaa, mutta tiukkaa alkoholia, tietää että jokin seuraavassa aamussa tulee olemaan … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 4 Comments