Labradorinnoutajan vapaapäivä

Maailmassa alkaa olla jotain vinossa kun lähtee töistä illalla seitsemän jälkeen vain ollakseen taas paikalla seuraavana aamuna ennen seitsemää. Toisaalta, Iisakin kirkko valmistuu vihdoinkin – vuosi tässä on puurrettukin. Lapsi jokeen, katsotaan osaako uida. Tuskin maltan odottaa murskaavaa palautetta; uudet selainjärjestelmät ovat siinä mielessä hauskoja että ne eivät koskaan ole hyviä ja aina joku olisi tehnyt homman paremmin.

Se on aina huono kun projektit pääsevät liikaa henkilökohtaistumaan; alkaa ottaa itseensä jos jokin ei toimi, vaikka se olisi asia jolle ei itse mahda tuon taivaallista. Menee yöunet, hommien valmistuminen alkaa olla kunniakysymys.

Jos minua jokin asia tässä nykytyöelämässä erityisesti riipii – ja uskokaa pois, aika moni asia riipii – se on tämä tekemisen lyhytjänteisyys. Ei ole enää yhtä asiaa johon keskittyä, jota tehdä maailman tappiin asti, jonka osata vaikka unissaan. Tämä on enemmän palomieshommaa; teet kauhealla kiireellä jotain, varmana siitä että seuraavalla viikolla teet jo jotain muuta. Sinut kiinnitetään tänne ja tuonne, saat reissata eri toimipaikkojen välillä, ehdit juuri löytää jostain kahviautomaatin kun uuden etsiminen on edessä.

Työntekijää riepotellaan. Pitäisi olla kaikkien alojen asiantuntija, eikä minkään. Kaikkialla kyllä puhutaan henkisestä kasvusta, uuden opettelusta ja koulutuksesta, mutta se on vähän niin että jos paskalla käydessä tai työmatkalla ehdit lukea jostain uudesta asiasta, niin kiva. Keskittymiskyky on tiessään, työelämä on jatkuvaa solujakautumista prioriteettien kesken. Pitkäjänteiset suunnitelmat ovat huono vitsi.

Ei sillä, että uskoisin missään olevan paremmin. Tähän ikään mennessä on tullut nähtyä sen verran monta puulaakia, että suomut ovat pudonneet silmiltä. Kertokaa minulle työpaikkahaastattelussa että teillä on rentoa ja rauhallista, ja että työntekijät tekevät omaa hommaansa ja vain omaa hommaansa, ja minä kerron teille että olette konkurssissa.

Mutta kun tämä hässäkkä on saatu valmiiksi ja olen kadonnut taas valitusten ulottumattomiin, keikkahommiin maaseudulle, loppuu tämä pyristely. Siirryn tekemään toimistoaikaan töitä ja paskat nakkaan kiireelle. Se on teidän kiire, ei minun.

This entry was posted in Ihmelapsen viimeiset hetket. Bookmark the permalink.

12 Responses to Labradorinnoutajan vapaapäivä

  1. Kuraattori says:

    Ryhdyppä duunariksi, voi keskittyä samaan asiaan viikosta toiseen, ei ole henkilökohtaisia projekteja joiden kanssa ressata ja työhaastattelussa tosiaan saattaa kuulla että hommat on rentoja ja rauhallisia ja firma voi hyvin.

  2. Et tiedä kuinka houkuttelee.

  3. Allekirjoitan.

    Ja houkuttelee myös.

  4. Pitäiskö meidän perustaa joku putkiliike?

  5. Niistä on vissiin pian pulaa. Vai onko nyt jo? Osaako joku jotain?

  6. Uskallan väittää että viimeistään näissä hommissa on opittu, ettei sillä osaamisella ole niin väliä. Vai tuliskohan se putkihommissa helpommin esille?

    “Juuri vaihdettu liitin vuotaa? Ei se, tuota, vuoda, se päästää liikavettä ulos! Tai sitten tää on valmistajakohtainen ongelma, ei mahda mittään. Mä voisin asentaa teille uuden liittimen, mutta se maksaa aika paljon. Eikä mulla ole kuin näitä vessaliittimiä – ne ei oikein sovi tohon kohtaan ja ne vuotaa sitten eri paikasta. Mutta te voitte valita liittimen värin!”

  7. Hah! Te rutjakkeet joiden intra-blogista tätä referoidaan. Teidät on tunnistettu! Jos ette ole kiltisti, haen teille huomenna töihin!

  8. Kuraattori says:

    Pakko tähän nyt vielä oli tulla ressittömyyttä pätemään, että duunarihommissa kahden päivän aikana olen tehnyt harrastuspohjalta about 15h php+sql koodailuja, ja tänään huomasin euron per tunti palkankorotuksenkin.

    Vai houkuttelee ;) Tervetuloa :D

  9. Birdy says:

    Hmm, minulla on töissä useimmiten rentoa ja rauhallista ja saan hoitaa vain omaa työtäni. Eikä pulju ole konkassa, vielä ainakaan:) Rentous ja rauha johtuu enimmäkseen siitä, että näin vanha naakka ei enää mene ansaan siinä, että alkaisi panikoida ja riehua, kun tulee kiireempää. Silloin nimen omaan pitää ottaa rauhallisesti, jotta hommat tulisivat kerralla tehtyä hyvin eikä tarvitse juostenkustuja kohtia paikata. Ja kun ottaa iisisti, usein monet paniikit raukeavat itsestään.

    Tottakai töissä on kiire, kaikilla on niin helvetin kiire koko ajan – jos kaikilla on kiire, kiire ei enää oikeastaan ole selitys mihinkään. Joko kyseessä on joukkopsykoosi tai sitten pomojen äärimmäisen huono projektiplänäys.

    Saan ihan yhtä paljon (ja itse asiassa enemmän) aikaan tällä rennommalla asenteella kuin entisellä kiirepaniikkikiire-asenteella. Ja oma mieli on hyvä ja olo parempi. Tottakai kyse on siitäkin, että työnkuva ja työpaikka on sellainen, että tuon asenteen voi ylipäätään pitää yllä. Ei tule kovin hyvä fiilis pohtiessa niitä ihmisiä, joiden elämästä 40-60h/viikko on kiirettä ja stressiä.

    Hyvää kesää ja lomaa, Merten!

  10. Nyt käännätte veistä haavassa. Minäkin nautin jossain vaiheessa rauhallisesta tahdista ja sain hommat tehtyä niin kuin en koskaan. Sitten tuli projekti jossa olen ainut asiantuntija ja – välillä tuntuu – ainut jota kiinnostaa ja joka kykenee. En tiedä mikä osa vastuusta on kuviteltua ja mikä todellista, mutta homma hajosi äkkiä yhden miehen talvisodaksi. Se alkaa nyt, luojan kiitos, muuttua asemasodaksi.

    Mutta jossain on kyllä jotain mätää kun odottaa kesälomaa edeltävää ja etenkin sen jälkeistä aikaa jonkinlainen kylmä hiki otsalla. Minä en pidä siitä että pitää suorittaa ja ottaa vastuuta monesta hommasta yhtä aikaa. Loppuu prosessoriteho.

    Harkitsen puolivakavissani alanvaihtoa. Se on vain tämä elintaso mistä ei halua luopua. Nytkin on jo fyrkat ihan tarpeeksi kireällä.

    Ja kiitos. Hyvä kesä alkaa nyt, lähden kolmeksi päiväksi helvettiin tästä hullunmyllystä.

  11. Siitä vaan Merten, hae pois. :-)

  12. Aha, se olitkin sinä eikä Aki. Gotcha. ;)

    Nämä meikäläisen dotnetti-taidot rajoittuvat SharePointin valmispulikoiden kanssa pelaamiseen, joten ei taida kannattaa hakea.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.