Itkisitkö onnesta?

Viime viikkoina olen saanut yliannostuksen Leevi & The Leavingsia, mutta hyvässä hengessä. Sellaisessa, jossa kuultaa tavaton kunnioitus Gösta Sundqvistin sanoituksia kohtaan, varsinkin niitä joissa käsitellään seksiä suorin sanoin, mutta välttäen niitä valtavaa myötähäpeää aiheuttavia kielikuvia. Se on enemmän että “lähetsä paneen?” kuin joku baaritiskillä lausuttu halpa iskulause jossa kehutaan avaimenperää vaikka on tuskallisen selvää että pilluahan se mieli tekee.

Kaunis suorasukaisuus, tapa pukea sanoiksi se mitä kaikki ajattelevat vaikka harvemmin kehtaavat sanoa. Koska minusta on reilua puhua jenkkakahvoista, panettamisesta, tissilehdistä ja monesta muusta asiasta joista minä en pysty puhumaan – mutta hyvä että joku pystyy.

Syö tämä viimeisen kymmenen vuoden aikana esiin noussut (hah!) kaksinaamainen ja ylikorostettu seksuaalisuus. Syö, vaikka on toki hyvä että seksi on tullut pois peiton alta ja saunan takana karvaisten kämmenien hellimistä vanhoista Jalluista. Mutta siinä samalla kun on tunnustettu että seksiä on ja että ihminen on vain köyrimään taipuvainen eläin joka on sattunut keksimään pöytätavat, seksiä ja seksuaalisuutta on sekä arkipäiväistetty liiaksi että kohotettu – kuitenkin – salatieteeksi jonka vain harvat taitavat.

Koska on olemassa kymmenen tapaa jolla voit miellyttää tyttö/poikaystävääsi, aviomiestäsi tai vaimoasi. Koska jos haluat seikkailua, tee näin. Koska ei ole esineellistävää katsoa vähäpukeisia naisia, paitsi että miehet tuijottavat aina tissejä, jotka nyt kuitenkin sattuvat olemaan tarjottimella niin että nännit meinaavat räjähtää teepaidasta lävitse. Siitä teepaidasta, jossa lukee, että älä katso tähän. Haluaisin sanoa jotain miespuolisten yleisurheilijoiden kustannustehokkaista pakaroista, mutta en pysty samaistumaan.

Jos haluat olla hyvä ihminen – siis moderni selviytyjä – sinun tulee olla lemmenhetkien ossirunne, suvereeni seksuaalinen kapelimestari joka pystyy johtamaan kahden- tai useamman hengen orkesteria tahdissa, olla kykeneväinen tyydyttämään partnerisi, viettelemään uusia, katselemaan estottomasti mutta tyylikkäästi ympärillesi. Pitää huolta itsestäsi. Olla timmi ja trimmattu, tai vähintäänkin tiedostava oman ruumiisi suhteen.

Koska jos et, olet säälittävä runkkari joka tuijottaa tissejä ja on tuomittu vanhaksi piiaksi tai peräkammarin pojaksi jolla on kestotilaus. Yritin keksiä tissimiesten naispuolista vastiketta mutten kyennyt. Se siitä tasa-arvosta.

Minä pidän Sundqvistin teksteistä koska ne muistuttavat minua siitä että seksi on jotain joka tulee luonnostaan. Pidän mielikuvista jossa parrakas ja vatsakas keski-ikäinen mies laulaa asiasta josta tietää, koska jos se tietää, tietävät muutkin. Että jossain on maailma jossa ei vaadita ylimaallisia kykyjä, taitoa tuottaa joka helvetin kerta partnerille se väräjävä orgasmi joka sinkauttaa taivaankappaleiden sekaan. Että on okei olla tälläinen, olla tavallinen, olla mies jolla on hyvät ja huonot päivänsä.

Mutta pelkään että se maailma kuoli Sundqvistin mukana.

This entry was posted in Ihmelapsen viimeiset hetket. Bookmark the permalink.

7 Responses to Itkisitkö onnesta?

  1. Helen says:

    Tämä oli hyvä. Hyvin sanottu, tämän ymmärsi tällainen tavallinen keskiäkäinen nainenkin (jonka elämässä ylimaallinen seksi on hyvin harvinaista).

  2. Ai kaikkien muiden seksi ei olekaan yhtä sinfoniaa?

    Minulle on valehdeltu.

  3. Janka says:

    Hyvin kirjoitettu joo. Ja tervetuloa takaisin.

  4. Pare says:

    Hyvin sanottu siellä.

    Enemmän minä näitä olen lapsen saannin jälkeen ajatellut, että mitä sille opettaa.

    Ja joo, tervetuloa takaisin, ehdin jo kaivata.

  5. Henna says:

    Kun ma olen iso ma haluan osata kirjoittaa niinku sina. Hienoa ja mahtavaa. Onnittelut.

  6. No, kiitos. Ei nyt ihan näin isoksi kannata tulla, se alkaa pidemmän päälle ahdistamaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.