Monthly Archives: Lokakuu 2005

Iltapäivä raksalla

Jos julkiseen keskusteluun remonteista on luottamista, ensimmäinen askel onnistuneen kylpyhuoneremontin tiellä on olla luottamatta ihmisiin. Että aina on se remonttimies laiska hunsvotti ja koko ajan saa olla valvomassa, ja jos ei sitä, niin ainakin jäljessä on jotain korjaamista. Parempi suhtautua … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 4 Comments

Sunnuntaimies

Luulen, että kelloni meni sekaisin viime yönä. Ei se puhelimessa, mutta päässä oleva – sunnuntai on tuntunut aivan tolkuttoman pitkältä. Ei auttanut, vaikka yritin yötä myöten herätellä hetken aikaa nukkuneita kirjailijanvaistojani ja torkuin pitkälle aamuun. Iltapäivä meni samein silmin televisiota … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Paniikki on ekstaasin veli

Sanoin joskus aikaisemmin etten ole huolestunut mediatalojen maihinnoususta blogien hataralle rantakaistalle. En puhunut täysin totta; olen huolestunut. Tilaan kymmentä Hesarin blogia (ja osaa yhden merkinnän tai aihepiirin perusteella) ja ainakin kahta muuta toimittajien kirjoittamaa. Pari Hesarin blogia jätin tilaamatta ihan … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 4 Comments

Onnelliset kohtaa

Taannoin äitini kertoi että lapsuudessani oli tapana kutsua vähän yksinkertaisia ihmisiä onnellisiksi. Tiedättehän, ne tyypit jotka eivät ole ihan yhtä skarppeja kuin Me. Niitä, jotka ovat vauvoina pudonneet sängystä päälleen tai muuten vain saaneet vähän pienemmällä lusikalla. Tai jotka nyt … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 8 Comments

Lauseiden välistä

Ulkona sataa lunta. Lunta! Joskus olen ollut tästä innoissani, nyt etupäässä harmittaa lähteä tarpomaan metrolle ja metrolta kotiin. En myöskään suhtaudu erityisen suurella innolla huomisaamun, kun pitäisi ajaa auto talvirenkaiden vaihtoon – on vielä kesäkumit alla. Viimeöisestä ajomatkasta pelistä kotiin … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 2 Comments

Helppoa vihattavaa

Kannettavien soittimien nappikuulokkeet. Kenen kuningasidea oli laittaa nappikuulokkeiden päälle sellaiset pienet kangassukat? Aina kun ottaa kuulokkeet taskusta pois – tai, pahimmillaan, korvasta – ne saakutin pehmikkeet kuoriutuvat irti, jäävät taskunpohjalle pyörimään tai katoavat kokonaan. Nyttemmin ovat älynneet laittaa varaparin sukkia … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 11 Comments

Ei siitä sen enempää

Täydentävä runollinen lainaus, kevyttä itseruoskintaa. Tälläista tämä moottoriurheilu on! “On tullut aika tehdä vihdoinkin matka sinne on tullut aika sukeltaa siihen pimeään vielä syvemmälle, mene pitemmälle ja pidä silmäsi auki mene syvemmälle, vielä pitemmälle ja siellä syvällä, sillä sen jälkeen … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 3 Comments

Rauhoita, perkele

Olen lähes mykistynyt sählykauden aloituksesta; neljästä pelistä kolme voittoa, ilman ensimmäistäkään harjoitusta. Taas on tullut todistettua se, että lahjattomat treenaa. Ja huomenaamulla kunnottomia ei enää naurata, alkaa särky ja poru. Kaikenlaiseen kipuun sitä ihminen on valmis hetken voitonhuuman edestä. Eilisiltana … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Neli

En ole tainnutkaan ennen osallistua perjantaineloseen, mutta kun koko viikko on taas mennyt vahvasti oman navan puitteissa, niin menköön sitten loppuun asti. 1. Mikä oli tavoitteesi kun aloitit blogisi? Saada huomiota. Lisäksi; pitää yllä kirjoitustaitoa, ehkä kehittyäkin, saada purkautumistie ajatuksille. … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | Leave a comment

Liikenneturva tiedottaa

Luulin, että joku meni yöllä naapuritalon kauppaan sisään kun havahduin kesken silmät ristissä surffaamisen räsähdykseen. Ei mennyt. Aamulla, kun kävin horkassa käyttämässä koiran säälittävän lyhyellä lenkillä, löysin räsähdyksen syyn läheiseltä tieltä. Joku oli päättänyt tehdä lähempää tuttavuutta lyhtypylvään kanssa. Onneksi … Continue reading

Posted in Ihmelapsen viimeiset hetket | 7 Comments