Äiti pojasta pappia toivoi

Dagen efter -blogista, huomenta.

Asioita, joita välttää: spagaattien tekeminen nykyisellä elopainolla, ketteryydellä ja joustavuudella. Ei ratkea pelkästään housut, revähtää myös reisilihas. Yleisemmin; ei pitäisi urheilla kännissä, voi tulla voimistelumaajoukkueen asentoja ihan huomaamatta. Nytkin jäi pussihyppelyssä toinen jalka pussiin kiinni ja toinen liukui nurmikolla. En ole tehnyt moista liikettä viiteentoista vuoteen ja kivun määrän huomioon ottaen, tuskin teen enää koskaan. Shortsit menivät kyllä tyylikkäästi halki. Sen siitä saa kun ostaa halpaa.

Noin muuten firman työkyvyn ylläpitopäivä meni juopuessa. Mun pitää ryhtyä laiharille, koska tällä massalla kännääminen on aika kallis harrastus. Nyt ei mennyt rahaa, mutta vaikka kiskoin viinaa kuin vanhenpi puolueenjohtaja, humala ei tullut ja aamullakin vain vähän vapinaa ja kivistystä. Joskus pitäisi pystyä vetämään pleksit ihan vain nollausmielessä.

Työyhteisön hyvin- ja huonovointiasiat on taas käsitelty epävirallisessa tuomioistuimessa joka muodostettiin yökerhon nurkkapöytään. Tämä hyvä.

This entry was posted in Ihmelapsen viimeiset hetket. Bookmark the permalink.

2 Responses to Äiti pojasta pappia toivoi

  1. Jukka says:

    Meilläkin täällä Kalliossa on samoja vivahteita, tosin tällä kertaa ei (onneksi) omasta takaa, vaan siipan puolesta. Työkykyä oli kuulemma ylläpidetty aamuun asti ja jos viinanhuuruisesta aurasta on mitään pääteltävissä, sitä ei ole ylläpidetty kuivin suin vaan pikemminkin kylpien.

    Työyhteisö varmasti kiittää, kotiyhteisö katselee epäillen kulmien alta.

  2. Merten says:

    Kyllä ne oli ihan kiltisti, joskin vähän kosteasti. Siinä vaiheessa kun työyhteisön sankarittaret lähtivät tasoittelemaan terassille, minä läksin kotiin. Alan olla liian vanha sellaiseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.